tiistai 18. lokakuuta 2016

Uuden oppimista

On tää ulkomailla asuminen sitten vaan oikeesti niin mielenkiintoista! Mie nautin ihan valtavasti saadessani oppia uutta, ja täytyy sanoa, että nyt sitä kyllä tarjoillaan: uutta ja hämmentävällä logiikalla varustettua.

EU:n sisällähän on vapaa liikkuvuus, ja muuttaessamme viime vuonna tänne Tsekkeihin työn vuoksi kaikki toimi mallikkaasti. Toki meillä oli työnantajan puolelta apuakin, mutta koska työskentelemme toisessa EU-maassa oli byrokraattisia kommervenkkejä vähänlaisesti. Tosin omien lastemme sairasvakuutuksen piiriin saaminen oli yllättävän vaikeaa. Jotta lapset voitiin liittää sairasvakuutuksen piiriin piti meidän toimittaa heille lasten syntymätodistukset ja meidän avioliittotodistus. No, muuten hyvä, mutta eihän meillä ole sellaisia! Onneksi meillä oli käyntiä entisessä kotikaupungissamme Suomessa, ja maistraatin avulias henkilökunta autorisoi (laittoi notaarin laiman, allekirjoituksen ja sinetin) väistörekisterijärjestelmän printin, jossa luki meiän olevan naimisissa ja että lapset ovat meidän. Ja Luojan kiitos se paperi (autorisoidun kääntäjän tsekiksi kääntämämä ja leimoilla koristeltuna) kelpasi paikalliselle sairasvakuutuksen tarjoaja taholle.

Uusin mielenkiintoinen tapahtumasarja alkoi, kun muutimme tänä vuonna tänne "pysyvästi" ja päätimme rekisteröityä Tsekissä asujiksi. Hakemuskaavakkeiden täyttäminen meni ihan sujuvasti, ja ulkomaalaistoimistovierailukin oli yllätyksetön, sillä saimme jälleen apua englannin ja tsekin taitoiselta kollegalta. Mutta voi hyvänen aika miten monta allekirjoitusta saimmekaan kirjoittaa! Tänä aamuna sitten kävimme hakemassa lippulappusemme; toisen joka todistaa, että olemme laillisesti maassa ja toinen jossa on "syntymänumerosarja". Tuon jälemmän paperin tarkoitus on vielä epäselvä, mutta ehkäpä sekin aikanaan selviää? Molemmat lippuset ovat paperisia noin A6-kokoisia todistuksia, joita pitäisi ilmeisesti kuljettaa mukana passin kanssa. Ai Passin? No juu, Tsekki-lain mukaan kaikilla pitäisi olla koko ajan passi mukana. Eikä tuo laki koske vain ulkomaalaisia, vaan myös tsekkeijä!

Syksy on saapunut eteläiseen Bohemiaan, koleaa ja hiukan sateista keliä luvassa. Ja syyslomaan on aikaa 1,5 viikkoja -myönnän että juuri nyt väsymystaso on niin korkealla, että loma tulee tarpeeseen :)

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Paluu arkeen // Back to the basics

Kirjoitettu viime tammikuussa (2016), jostain syystä unohdin vain postata.
***
Written already in January-16, just forgot to publish :D


Joululoma on todellakin ohi ja meiän mukulat ovat palanneet opinahjoonsa.

Ihana oli huomata miten mielellään oppilaat palaavat tänne toiseen kotiinsa. Toki moni olisi toivonut vielä pitempää lomaa, mutta toisaalta tosi moni oli jo valmis palaamaan kavereittensa tykö. Ja kyllä monella taisi olla ikävä meitä ja tätä yhteistä asuntolaelämääkin.

Townshendissä annetaan syyslukukauden todistukset vasta pari viikkoa uuden lukukauden alettua, eli tällä kertaa tammikuun toisen viikon lopussa.




///// The winter holiday is certainly over. And the most of our boys have returned to the dorm. We've also finally got the first snow! Yesterday evening after the Study Hall the students went out for sledding and snow fight at the campus. While returning in they were very happy and very wet. But wetness didn't really matter, because of their shining and joyful faces.


Täällä taas! *** Back in here! (Also in English)

Toinen vuosi Tsekeissä on jo hyvässä alussa. Ai mitäh? EIkös teiän pitänyt mennä sinne vaan vajaaksi vuodeksi?! No juu... niinhän se alkuperäinen suunnitelma toki olikin :D

Kesällä koulujen loputtua ajelimme trailerin kanssa Suomeen, ja pyörittelimme ajatusta Itä-Suomeen paluusta. Mutta koska siellä meille mielekkäitä töitä ei kuitenkaan ihan tungokseksi asti oltu tarjoamassa, oli helppo päätös palata takaisin jatkamaan viime vuonna aloittamaamme työpestiä. Tällä kertaa tosin väestötietorekisterin mukaan olemme muuttaneet ulkomaille pysyvästi. Hiukan meinasi kriisinpoikasta syntyä, kun kaipaamaani "toistaiseksi" statusta ei systeemistä löytynytkään. Oli vain väliaikaisesti (alle vuosi) sekä pysyvästi (yli vuosi / paluupäivä epäselvä), joten tällä mennään.


Suomen kesä oli lempeä ja lomailu tuntui hyvältä. Saimme nauttia valoisista kesäöistä, rakkaista ystävistä, kissan hömelyydestä, ja mökkeilystä sukulaisten kanssa. Kyllä Suomen kesä vain on jotain sielua hellivää.

Sitten tuli elokuu ja aloitimme taas työt Townshendissä. Vaikka työ on periaatteessa sitä samaa kuin viime vuonnakin, niin kyllä ihmiset vaikuttavat työn sisältöön kovasti. Osa viime vuoden pojistamme valmistui lukiosta ja lähti jo maailmalle, osa muutti perheineen muualle ja muutamat jatkoivat elämäänsä toisaalle muista syistä. Mutta vaikka tänä vuonna asuntolapojista noin puolet ovat uusia kavereita, niin asuntolaperheenä aloitimme samalta kehitystasolta mihin viime kesänä kouluvuoden päättyessä lopetimme.

Mie kirjoittelen lisää työn sisällöstä ja ensimmäisistä viikoista, jahka ennätän :)


****


The second year in Czech Republic has started over a month ago. What has happened? wasn't the plan that you'll work there just for a year?! Indeed, that was the original plan....

Last June, after the school year ended, we drove back to Finland with our big moving trailer, and were playing with the idea how would it be to return to the Eastern Finland? We really enjoyed the Northern summer nights with all that light, being around with our dear friends, the silly cat of ours and all the fresh water lakes to swim in. But in reality it was an easy decision to return back to Townshend International School and to our old post as dorm parents, because it really is meaningful work.

Even if I had a minor crisis after noticing that in the official records of Finland we have now moved permanently abroad. "Until further notice" would have been a kinder way to say the same thing?

Then came August and our boys returned to the dormitory. All 30 of them. About half of them are new-comers, and for our pleasant surprise we as dormitory household started this school year from the (development) level, where we ended last year.

I'll write more about the work itself and how do we do things, when I'd have some extra time :)